Säännöt

Lahden Seudun Insinöörit ry säännöt

Hyväksytty kevätkokouksessa 19.4.2018

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Lahti ja toiminta-alue on Päijät-Häme.

2 § Tarkoitus

Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n, näissä säännöissä keskusliitto, varsinainen jäsen.

Yhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueellaan:

• tarjota korkeakouluissa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastuullisissa teknillisissä tehtävissä toimiville teknillisen koulutuksen saaneille tai erikoiskoulutetuille henkilöille mahdollisuuden kuulua Insinööriliitto-yhteisöön,
• pyrkiä kaikessa toiminnassaan edistämään insinööriyhteisön tavoitteiden toteutumista,
• toimia yhdyselimenä jäsentensä ja keskusliiton välillä,
• edistää ja tukea jäsentensä ja tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden etuja ja koulutuksellisia tavoitteita,
• vaikuttaa toiminta-alueellaan yhdistyksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti,
• edistää jäsentensä yhteenkuuluvuutta ja työllistymismahdollisuuksia, sekä
• työskennellä maan elinkeinopoliittisen elämän kehityksen puolesta.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

• valvoo jäsentensä etuja ja vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin,
• vastaa jäsenhankinnasta ja –pidosta,
• järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus-, virkistys- ja juhlatilaisuuksia, opintomatkoja sekä yritysvierailuja,
• välittää jäsenilleen jäsenetuja ja -palveluja, joko keskusliiton tai itse tuottamiaan,
• tarvittaessa tukee keskusliiton päättämiä työtaistelu- ja muita toimenpiteitä,
• voi julkaista järjestölehteä, tuottaa muita julkaisuja sekä sähköistä informaatiota, sekä
• ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi.

4 § Varainhankinta

Yhdistys perii toimintansa rahoittamiseksi jäseniltään jäsenmaksuja. Yhdistys voi myös antaa jäsenmaksujen perinnän keskusliiton tehtäväksi.

Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia, ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, harjoittamaan kustannus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa, yhdistyksen toimintaa tukevien tuotteiden myyntiä, majoitus- ja ravintolatoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita.

Yhdistys voi tarvittaessa perustaa ja/tai omistaa säätiöitä, yhdistyksiä tai yhtiöitä tarkoituksensa toteuttamiseksi. Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

5 § Jäsenet

Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä.

Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi luonnollisia henkilöitä (henkilöjäsen) tai rekisteröityjä yhdistyksiä (yhdistysjäsen).

Yhdistysjäsenellä voi olla jäseninä henkilöjäseniä tai rekisteröityjä yhdistyksiä. Yhdistysjäsenen henkilöjäsenten ja sen jäseninä olevien yhdistysten henkilöjäsenten tulee täyttää yhdistyksen henkilöjäsenille jäljempänä asetetut vaatimukset. Jos yhdistysjäsen on insinööriopiskelijoiden tai tekniikan erikoisalan opiskelijoiden paikallisyhdistys, henkilöjäsenten tulee olla insinööritutkintoa tai muuta tekniikan alan tutkintoa opiskelevia.

Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä:

• korkeakoulussa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita,
• Suomessa asuva henkilö, jolla on vastaava koulutus tai
• koulutusehtoa täyttämätön teknisissä tehtävissä toimiva ylempi toimihenkilö tai asiantuntija.

Yhdistyksen hallitus päättää jäseneksi hyväksymisestä.

Kannattajajäsenet

Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseneksi luonnollisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön. Kannattajajäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa ääni- tai puheoikeutta.

Kunniajäsenet

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi ansiokkaalla tavalla yhdistyksen hyväksi toimineen ja keskusliiton tarkoitusperiä edistäneen tai teknillisellä alalla muuten ansioituneen henkilön. Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta, mutta heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus.

6 § Jäsenmaksut

Varsinaisten jäsenten, yhdistysjäsenten henkilöjäsenten ja kannattajajäsenten vuotuinen jäsenmaksu määrätään vuosittain sääntömääräisessä yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen keskusliitolle maksaman liittomaksun kokonaismäärä määräytyy yhdistyksen keskusliittoon järjestäytyneiden henkilöjäsenten lukumäärän mukaan. Yhdistykseen järjestäytyneiden henkilöjäsenten jäsen- ja liittomaksu peritään yhdistyksen päättämällä tavalla.

Yhdistyksen kunniapuheenjohtajilta ja -jäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Yhdistyksen hallitus voi sairauden, työttömyyden tai vastaavan sosiaalisen syyn vuoksi anomuksesta vapauttaa henkilöjäsenensä kokonaan tai osittain yhdistyksen jäsenmaksun suorittamisesta.

7 § Yhdistyksen velvollisuudet keskusliittoa kohtaan

Yhdistyksen tulee pyrkiä kaikessa toiminnassaan edistämään keskusliiton tarkoituksen toteutumista.

Yhdistyksen velvollisuus on:

• maksaa liittomaksut keskusliitolle sen edustajakokouksen määräämällä tavalla,
• ilmoittaa pyydettäessä tiedot puheenjohtajasta, sihteeristä ja muista hallituksen jäsenistä sekä mahdollisista muista luottamus- ja toimihenkilöistä, sekä
• antaa sääntöjensä muutokset keskusliiton hallitukselle tiedoksi ennen niiden rekisteröimistä.

8 § Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen toimeenpaneva toimielin on hallitus.

9 § Yhdistyksen kokouksen osanottajat

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla henkilöjäsenellä yksi (1) ääni. Henkilöjäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksua kaksi (2) kuukautta sen erääntymisen jälkeen, ei ole äänioikeutta.

Yhdistysjäsenellä on yhtä monta ääntä kuin sen henkilöjäseniä osallistuu kokoukseen, ei kuitenkaan enempää kuin yksi viidesosa (1/5) kokouksen kokonaisäänimäärästä.

Yhdistyksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille sitä pyytäville henkilöille.

10 § Yhdistyksen kokouksien ajat ja koolle kutsuminen

Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

Ylimääräinen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous niin päättää tai mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos vähintään yksi viidesosa (1/5) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytää. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on hallitukselta pyydetty.

Kokouskutsu

Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on julkaistava yhdistyksen kotisivuilla sekä lähetettävä sähköpostina tai julkaistava yhdistyksen lehdessä tai yhdistyksen toimialueella ilmestyvässä lehdessä tai jäsenkirjeenä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

11 § Aloiteoikeus yhdistyksen kokouksiin

Yhdistyksen henkilöjäsenillä sekä yhdistysjäsenen henkilöjäsenillä on oikeus tehdä aloite tietyn asian käsittelemiseksi yhdistyksen kokouksessa. Syyskokoukseen aloite on tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30.8. ja kevätkokoukseen viimeistään 28.2. mennessä.

12 § Yhdistyksen kokouksen tehtävät

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:

• valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut tarpeelliset toimihenkilöt,
• hyväksytään seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio,
• päätetään jäsenmaksusta sekä kannattajajäsenmaksusta,
• päätetään seuraavan toimikauden hallituksen jäsenten lukumäärästä,
• valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet yhdistyksen varsinaisista henkilöjäsenistä,
• valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa/ tilintarkastajaa ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa/varatilintarkastajaa,
• päätetään hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista,
• valitaan tarvittaessa edustajat ja varaedustajat keskusliiton edustajakokoukseen, sekä
• päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:

• valitaan kokouksen puheenjohtaja ja muut tarpeelliset toimihenkilöt,
• käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta,
• vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, sekä
• päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen kokous voi ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos asian käsittelyä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä eikä yhdistyslain 24 § aseta estettä asian käsittelylle.

13 § Päätöksentekojärjestys kokouksissa

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty:

• se mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä,
• asiakysymyksissä äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, tai
• henkilövaalissa äänten mennessä tasan arvalla ratkaistava tulos.

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

14 § Hallitus

Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta.

Hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa vuorovuosin samoin puolet hallituksen jäsenistä. Erovuoroinen jäsen voidaan rajoituksetta valita uudelleen.

15 § Hallituksen tehtävät

Hallitus hoitaa huolellisesti yhdistyksen asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on:

• edustaa yhdistystä,
• kutsua koolle yhdistyksen kokous sekä valmistella kokoukselle esitettävät asiat,
• panna toimeen yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset,
• vastata yhdistyksen taloudenhoidosta ja lainmukaisesta kirjanpidosta,
• hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet,
• pitää yllä jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista, tai hallitus voi päätöksellään luovuttaa jäsenluettelon ylläpidon ja jäsenmaksujen perinnän keskusliiton tehtäväksi,
• ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt ja päättää heidän työsuhteensa ehdoista,
• asettaa avukseen tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat,
• päättää yhdistyksen jäsenyyksistä ja yhteistyösopimuksista,
• laatia yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio,
• huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta, sekä
• toteuttaa muut yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen edellyttämät tehtävät.

Hallitus voi päättää yhdistyksen kannalta vähäisen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Merkittävän omaisuuden myyminen, vaihtaminen ja kiinnittäminen edellyttävät aina yhdistyksen kokouksen päätöstä.

16 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous kutsutaan koolle kirjallisesti tai sähköisesti ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos hallitus on näin päättänyt.

17 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen valitsemat henkilöt, kaksi aina yhdessä.

18 § Toiminta- ja tilivuosi

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

19 § Jäsenen eroaminen, erottaminen ja kurinpitotoimet

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokoukseen merkittäväksi. Yhdistyksellä on oikeus vaatia eroavalta jäseneltä jäsenmaksut sen vuoden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:

• on huomautuksista huolimatta jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta,
• on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä tai keskusliittoa,
• kieltäytyy noudattamasta keskusliiton edustajakokouksen keskusliiton sääntöihin perustuvia päätöksiä,
• ei noudata yhdistyksen sääntöjä tai hallituksen päätöksiä,
• toimii huomautuksista huolimatta vastoin yhdistyksen sääntöjä, yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiä,
• ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja, tai
• on kavaltanut yhdistyksen varoja tai nostanut virheellisin perustein avustuksia.

Keskusliiton hallitus voi tehdä esityksen yhdistyksen hallitukselle yhdistyksen jäsenen erottamismenettelyn aloittamisesta. Yhdistyksen hallituksen tulee käsitellä esitys ja tehdä siitä päätös sekä antaa päätöksestä ja sen perusteista selvitys keskusliiton hallitukselle.

Hallituksen pitää ennen erottamistoimien päättämistä varata asianomaiselle jäsenelle kuulemistilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi, jos jäsenedut ja -palvelut evätään jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi tai jäsenyys päättyy siksi, että jäsen katsotaan eronneeksi. Kuuleminen tulee antaa tiedoksi jäsenelle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen päätöksen tekoa asiassa.

Jäsenetujen ja -palvelujen epääminen maksamattomien jäsenmaksujen johdosta astuu voimaan ilman erillistä päätöstä kahden (2) kuukauden kuluttua myöhässä olevan jäsenmaksun eräpäivästä.

Jos henkilöjäsen ei ole kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä huomautuksista huolimatta hoitanut jäsenmaksuvelvoitettaan hänen katsotaan eronneen yhdistyksestä. Hallitus toteaa laiminlyönnin ja eroamisen tapahtuneeksi.

20 § Vaalikelpoisuuden rajoitukset

Yhdistyksen luottamustehtävään voidaan valita henkilöjäsen, joka on hoitanut kaikki jäsenmaksuvelvoitteensa. Jos yhdistyksen hallituksen jäsen tulee keskusliittoon työsuhteeseen, hän on estynyt toimimasta yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

21 § Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen kokous voi muuttaa näitä sääntöjä yhdessä (1) kokouksessa, jos se on päätöksestä yksimielinen. Muussa tapauksessa päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista ainakin toinen on varsinainen kokous. Kokouksien välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi. Sääntöjen muuttamispäätökseen vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

22 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi ja joista toisen on oltava varsinainen yhdistyksen kokous.

Purkamispäätös on kummassakin kokouksessa tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkauduttua sen varat luovutetaan keskusliitolle tai muulle yhdistyksen tarkoitusperiä vastaavalle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka on käytettävä varat yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti.

23 § Muut määräykset

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.